Kotimainen ruis (200 g pakkauksessa) on ihanteellinen valinta pienille penkeille, kasvihuoneeseen tai laatikkopuutarhaan, kun halutaan lepuuttaa ja rikastaa maata luonnollisesti. Talvehtivana keräilykasvina tunnettu kasvi muodostaa syksyllä nopeasti tiheän maanpäällisen biomassan, joka suojaa maata eroosiolta ja ravinteiden huuhtoutumiselta. Se viihtyy hyvin myös niukkaravinteisessa maassa, tehden rukiista todella vaivattoman apulaisen luonnonmukaisessa puutarhanhoidossa.
Rukiin suurimpia etuja on sen kyky tuottaa runsaasti orgaanista ainesta ja sitoa maassa olevaa typpeä pitäen sen seuraavien viljelykasvien käytettävissä. Lisäksi kasvi erottuu vahvoilla allelopaattisilla ominaisuuksillaan – rukiin juuret erittävät maahan yhdisteitä, jotka estävät tehokkaasti rikkakasvien siementen itämistä ja kasvua. Näin saat kevääksi puhtaamman ja elinvoimaisemman istutusalueen ilman kemikaaleja.
Käyttö- ja viljelyohje:
-
Kylvöaika: Kylvä heti varhaisten viljelykasvien (esim. varhaisperuna, herne, salaatit) valmistumisen ja sadonkorjuun jälkeen, mieluiten elokuussa tai syyskuussa.
-
Kylvötapa: Suorakylvö avomaalle. Puhdista pinta rikkakasveista ja haraa kevyesti. Kylvä siemenet tasaisesti (hajakylvö) ja peitä mullalla haraamalla.
-
Kylvösyvyys: 2–3 cm. Kylvön jälkeen maa on suositeltavaa tiivistää kevyesti.
-
Kulutus: 200 g pakkaus riittää noin 8–10 m² alueelle.
-
Kasvupaikka: Sopii useimmille maalajeille, myös köyhille hiekkamaille. Kestää hyvin viileyttä.
-
Sadonkorjuu (maahan muokkaus): Koska kyseessä on viherlannoite, kasvit muokataan maahan seuraavana keväänä (huhti-toukokuussa), noin 2–3 viikkoa ennen uusien pääkasvien istuttamista.
Vinkkejä ja suosituksia:
-
Leikkaa tai niitä rukiin vihermassa keväällä lyhyemmäksi ennen maahan muokkaamista, jolloin se hajoaa maassa huomattavasti nopeammin.
-
Älä anna rukiin kasvaa keväällä liian pitkäksi tai muodostaa tähkiä, sillä vanhojen ja puutuneiden varsien hajoaminen maassa kestää kauemmin ja voi kuluttaa maasta typpeä.