Valkosinappi on nopeakasvuinen, talvehtimaton ristikukkainen kasvi, joka sopii ihanteellisesti luomupuutarhan luonnolliseksi viherlannoitteeksi. Sen vahva ja syvälle ulottuva juuristo kuohkeuttaa maata tehokkaasti ja nostaa syvemmistä kerroksista ravinteita, jotka muuten jäisivät monien vihannesten ulottumattomiin. Tiheän lehdistön nopea muodostuminen auttaa kesällä tai alkusyksystä tukahduttamaan itävät rikkaruohot, pitäen kasvupenkit puhtaampina.
Agronomisesti valkosinappi on erittäin arvokas fytosanitaaristen ominaisuuksiensa vuoksi. Kasvi sisältää glükosinolaatteja, jotka vihermassan hajotessa estävät maassa elävien patogeenien leviämistä ja tervehdyttävät väsynyttä maata. Maanparannuksen lisäksi kyseessä on erinomainen mesikasvi – sen keltaiset kukat tukevat puutarhan monimuotoisuutta houkuttelemalla hyödyllisiä pölyttäjiä. Kasvien hunajantuotto on noin 100 kg hehtaarilta. 1 kg pakkaus riittää 500–660 neliömetrin kylvöön.
Käyttö- ja viljelyohje:
-
Kylvöaika: Suorakylvö avomaalle varhaiskeväästä elokuun loppuun. Erinomainen valinta tyhjäksi jääneelle maalle heti varhaisten viljelykasvien (esim. varhaisperuna tai herne) sadonkorjuun jälkeen.
-
Kasvupaikka: Suosii aurinkoista kasvupaikkaa. Maaperän suhtes kasvi on vaatimaton, mutta kasvaa rehevimmin sopivan kosteassa ja kuohkeassa maassa.
-
Kylvömäärä: 150–200 g siemeniä 100 m² kohti.
-
Kylvösyvyys: 2–2,5 cm.
-
Maahan muokkaus: Kaiva tai kynnä vihermassa maahan kukinnan alkuvaiheessa. Koska kasvi on talvehtimaton, loppukesän kylvön voi jättää talveksi maan pinnalle – pakkanen tuhoaa kasvin ja keväinen maanmuokkaus on varsien pehmenemisen vuoksi huomattavasti helpompaa.
Vinkkejä ja suosituksia:
-
Huomioi viljelykierto: koska valkosinappi on ristikukkainen, vältä sen kylvämistä alueille, joihin aiotte ensi kaudella istuttaa kaalia, lanttua tai retiisiä, välttääksenne möhöjuuren ja kirppojen leviämistä.
-
Vihermassan nopeampaa maatumista varten on suositeltavaa silputa pidemmät varret lapiolla tai silppurilla ennen maahan muokkaamista.